Pelko astui elämääni yllättäen sinä päivänä, kun sain lääkäriltä kuulla lapseni (14 v.) tilanteesta. Hitaasti tajuntaani syöpyivät ennen kokemattomat termit: vakava masennus, viiltely, itsetuhoisuus.

Tuona syksynä huomasin koko maailmani muuttuneen peruuttamattomasti. Yritin kyllä toimia saamieni ohjeiden mukaan, elää normaalia arkea. Mutta se oli mahdotonta. Mikään ei ollut enää niin kuin ennen.

Seisoin keittiössä tarkoituksena laittaa ruokaa ja huomasin tuijottavani lamaantuneena kädessäni olevaa leipäveistä. Kylpyhuoneen peilikaapissa katseeni jähmettyi ihokarvojen poistoterään. Hätäisenä kiiruhdin lääkekaapille, mitä kaikkea hengenvaarallista sekin sisältää. Alati mietin, missä lapseni kulkee, onko hän mennyt kouluun, ylittänyt kaikki vilkasliikenteiset risteykset, ohittanut mustavetisen järvenrannan – miten ihmeessä pystyisin varjelemaan häntä maailmalta, joka suorastaan tyrkyttää vaaranpaikkoja joka tilanteessa? Miten suurena tunsinkaan syyllisyyden taakan, miten vähän osasin lastani auttaa. Oma shokkini siitä, etten ollut tajunnut lapseni hätää ajoissa, jatkui pitkään.

Lapsellani oli kuitenkin onnea päästä hoitoon ja saada apua. Tänään hän voi jo hyvin. Itse en ole vielä tilanteesta toipunut. Pelko on juurtunut syvälle sieluuni ja nousee yhä yllättäen pintaan. Olen etsinyt syitä ja selityksiä ja hitaasti alkanut ymmärtää tapahtunutta.

Vertaistuki on auttanut puhumaan kivusta, jolle ei itse ole osannut edes antaa nimeä. Olen kokenut tärkeäksi käydä läpi nämä itselleni vaikeat asiat: miksi lapseni sairastui, mitkä kaikki asiat siihen mahdollisesti vaikuttivat, mikä omassa elämässäni on sellaista, minkä voisin muuttaa paremmaksi. Haluan löytää edes pieniä vastauksia, että sitten kun elämä tuo samankaltaisia vaikeuksia tielleni, pelko ei enää lamaannuttaisi niin pahasti, etten olisi sanaton. Jotta silloin osaisin sanoa ääneen tärkeät asiat: Lapseni/ystäväni, et saa vahingoittaa itseäsi. Minä autan sinua. Voit tulla luokseni ja soittaa milloin vain, missä kunnossa tahansa. Olet minulle hyvin tärkeä ihminen. Minä rakastan sinua.